Oulaskankaan synnäri säilytettävä!
20.1.2016
  Matkasynnytys on aina riski - Järki käteen PPSHP ja Valvira (Mielipidekirjoitus sanomalehti Kalevassa 19.1.2016) Kaleva uutisoi 15.1.16 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran mahdollisesti esittävän Oulaskankaan synnytysosaston sulkemista elokuun 2016 loppuun mennessä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka toteaa uutisessa, että Oulaskankaalla ei ole lastenosastoa ja hänen mukaan vastasyntyneiden tehostetun valvonnan järjestäminen Oulaskankaalla olisi käytännössä mahdotonta, koska ”se edellyttäisi uuden osaston perustamista sekä sellaisen henkilöstön hankkimista, joka siitä tehtävästä suoriutuisi”. Oukka ei näe sille toteuttamismahdollisuutta. Johtajaylilääkäri iskee hanskat tiskiin tilanteessa, jossa tulisi etsiä toimivia ja kustannustehokkaita ratkaisuja synnytystoiminnan säilyttämiseksi Oulaskankaalla. Päivystysasetus ei suinkaan vaadi synnytyssairaalalta lastentautien omaa osastoa, vaan asetuksen § 14, joka koskee naistentauteja, synnytyksiä ja lastentauteja, edellyttää synnytyssairaalalta välitöntä valmiutta sikiön voinnin seurantaan sekä lapsen ja äidin hoidon tarpeen arviointiin, tarvittavaan välittömään hoitoon, tehostettuun valvontaan sekä hoidon edellyttämiin laboratoriotutkimuksiin ja verensiirtoihin. Lohjalla sijaitseva saman kokoluokan synnytyssairaala ei ole Valviran hampaissa vaikka siellä ei ole omaa lastenosastoa. Siellä vastasyntyneiden tehostettu valvonta toteutetaan osana synnytysyksikön toimintaa. Lohjan sairaalan vastasyntyneiden valvontayksikkö Vaava on kaksipaikkainen yksikkö, joka sijaitsee synnytyssalien ja lapsivuodeosaston välittömässä läheisyydessä integroituna osaksi synnytystoiminnan yksiköitä. Yksikössä hoidetaan tehostettua hoitoa vaativia vastasyntyneitä lastenlääkäreiden, kätilöiden ja sairaanhoitajien toimesta. Oulaskankaalta löytyy osaavia lastenlääkäreitä, kätilöitä, lastenhoitajia ja sairaanhoitajia sekä synnytysyksiköstä että lastentautien poliklinikalta. Vastasyntyneiden valvontayksikön perustaminen Oulaskankaan synnytysyksikön yhteyteen olisi kustannustehokkaampi vaihtoehto kalliimpien matkasynnytysten seurausten sijaan. Synnytystoiminnan keskittämisen taustalla ovat säästöt. Synnytysosastojen vähentäminen on johtanut tien päälle syntyneiden vauvojen määrän nopeaan kasvuun. THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler kertoo Suomen Lääkärilehdessä 3.9.2015, että matkasynnytysten määrä on kasvanut vuosina 2013 ja 2014. Gisslerin mielestä keskittämisen jatkaminen ei ainakaan paranna ongelmaa. Sairaalan ulkopuoliseen synnytykseen lähtee muualla Suomessa kahden ambulanssin lisäksi lääkärihelikopteri ja paloauto mukaan. Jos Oulaskankaan sairaalan synnytystoiminta keskitetään Ouluun ja Kokkolaan, matkasynnytysten määrä väistämättä lisääntyy Pohjois-Pohjanmaalla. Tällöin Jokilaaksojen pelastuslaitos tarvitsee entistä useammin ambulansseja, paloautoja ja lääkärihelikoptereita synnytystehtäville. Säästetäänkö silloin muiden pelastustehtävien hoidosta vai lisätäänkö pelastuslaitoksen henkilöstö- ja kalustoresursseja? Koska synnytys maksaa myös Oulussa ja Kokkolassa, säästöä synnytysten keskittämisestä ei synny. Sen sijaan matkasynnytykset tulevat aiheuttamaan lisäkustannuksia yhteiskunnalle ja mikä vielä surullisempaa: äiti- ja lapsikuolleisuustilastot eivät tule jatkossa olemaan maailman alhaisimmalla tasolla. Pian ei ole enää lottovoitto syntyä ja synnyttää Suomessa. Pelastuslaitoksen henkilöstö omaa teoreettiset valmiudet saattaa uusi ihminen maailmaan, mutta ensihoitajaopiskelijan muutaman tunnin teorialuento synnytyksestä ei ole vertailukelpoinen neljän ja puolen vuoden kätilökoulutukseen ja päivittäiseen työkokemukseen synnytysten hoidosta. Matkasynnytyksissä ongelmat eivät liity niinkään vauvan ulostuloon kohdusta, vaan vastasyntyneen 6-kertainen kuolemanriski matkasynnytyksessä liittyy siihen, että ambulanssissa tai Toyotan takapenkillä ei ole hätäsektiovalmiutta, ei vastasyntyneen elvytysvalmiutta, ei päivystävää lastenlääkäriä, gynekologia eikä välineistöä auttaa synnytyksiin liittyvissä hätätilanteissa. Esimerkiksi runsasta verenvuotoa ei pystytä korvaamaan hätäverillä eikä elvytystoimenpiteitä vaativalle vastasyntyneelle ole tarvittavaa osaamista, välineistöä tai lääkityksiä, jotka kaikki löytyvät Oulaskankaan sairaalasta. Suomalainen synnytyskulttuuri voisi nykyisellään olla vientituotteemme maailmalle. Suomi on tilastojen valossa maailman turvallisin maa synnyttää ja syntyä. Tämä halutaan kuitenkin Suomen hallituksen toimesta romuttaa ja samalla sanonta ”on lotto-voitto syntyä Suomeen” muuttuu vanhan kansan sananlaskuksi. Synnytysten keskittäminen lisää matkasynnytyksiä ja väistämättä tulee mieleen, tulisiko tavallisen pohjois-pohjanmaalaisen kansalaisen pian opetella synnytysoppia kansalaistaitona kuten ensiapua? Peruskoulujen opetussuunnitelmissa kotitalouden voisi korvata vastasyntyneen elvytysharjoituksilla, käsityötunneilla voisi opetella ompeleiden tekemistä ja liikuntatunneilla olisi hyvä harjoitella tiukkojen hartioiden ulosauttoa synnytyksessä. Jokainen kätilö tietää sen käyvän voimaharjoittelusta. Historian tunneilla tulevaisuudessa ehkä kerrotaan naisista, jotka ennen vanhaan saivat synnyttää sairaaloissa ja äidinkielen tunneilla olisi hyvä harjoitella vastineiden kirjoittamisia pieleen menneiden synnytysten oikeustoimien varalta. Oppivelvollisuusikäähän ollaan pidentämässä. Nykyisellään kätilöopinnot kestävät neljä ja puoli vuotta, joten ehkä nykyhallitus leikkaa näistä opinnoista ja siirtää niitä perusopetuksen piiriin. Tietyt terveydenhuollon keskittämiset näemme aidosti järkevinä ratkaisuina. Tekonivelkirurgia on esimerkiksi erikoisala, jonka keskittämisestä ei seuraa suoraa potilasturvallisuuden laskua. Uskallamme nimittäin väittää, että harvoin uudella polvinivelellä on niin kiire, että se täytyy vaihtaa moottoritien rampilla tai lähimmän huoltoaseman pihalla kenttäolosuhteissa. Synnytys sen sijaan ei ole täysin ennustettavissa. Koskaan. Edellisen hallituksen peruspalveluministeri Susanna Huovinen totesi 8.9.14 Helsingin Sanomissa, että matkasynnytysten kasvu herättää kysymyksen, osataanko tarpeeksi hyvin ennakoida synnytyksen käynnistymistä. Huovisen mielestä pitäisi ehkä ministeriön avulla katsoa, mikä on paras ratkaisu, jotta vältyttäisiin siltä, että matkasynnytysten kasvu alkaa joka vuosi näyttää plusmerkkiseltä. Huovisen mielestä olisi syytä miettiä, tarvitaanko kätilöille lisäkoulutusta synnytyksen ajankohdan ennakoinnissa. Koska ministeriössä on ollut valmiutta miettiä lisäkoulutusta kätilöille, annamme Teille arvoisat entinen ja nykyinen peruspalveluministeri koulutusidean: kristallipallo-kurssit! Ennustuskurssi nimittäin uupuu kätilöiden opetussuunnitelmasta kokonaan. Useat gynekologit ovat myös kertoneet, että heiltäkin on kyseinen kurssi jäänyt puuttumaan lääketieteellisessä opiskellessaan. Lupaamme olla ensimmäisenä tilaamassa kyseisen kristallipallo-kurssin koko Suomen Kätilöliiton jäsenistölle ja uskon myös Suomen kaikkien synnytyssairaaloiden kiinnostuvan kyseisen kaltaisesta lisäkoulutuksesta! Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Oukalle toivomme rohkeutta ja innovatiivisuutta tarkastellessanne keinoja täyttää päivystysasetuksen vaateet Oulaskankaan synnytystoiminnan osalta. Te johtajaylilääkäri Oukka voitte olla ylpeä Oulaskankaan synnytysyksiköstä, joka jo nykyisellään tarjoaa synnyttäjilleen laadukkaita ja turvallisia synnytyspalveluita tiedolla, taidolla ja suurella sydämellä. -Millariikka Rytkönen, puheenjohtaja, Suomen Kätilöliitto - Finlands Barnmorskeförbund ry
Linkki kalevan artikkeliin: http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/oulaskankaan-synnytysosastoa-uhkaa-sulkeminen-valvira-ei-tayta-nykykriteereita/717452/ Linkki PPSHP hallituksen 25.1. esityslistaan: http://213.139.160.193/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil.htm?+elin=HALL&pvm=25%2e1%2e2016%2009%3a00%3a00 |